This girl is a diamond ♥

Mä kirjotan tänne ihmisestä. Siitä tietystä ihmisestä, joka saa mut hymyilee. Jonka näkeminen piristää enemmän ku mikään muu. Joka saa mut olee oma itteni. Joka pitää mut kasas. Joka ottaa kii jos kaadun. Joka antaa parhaat neuvot. Jol on tyhmimmät ideat (=parhaat muistot). Kirjotan tänne tytöstä jota sanat ei riitä kuvailee. Kirjotan tytöstä josta vois kirjottaa vaikka kuinka pitkään. Kirjotan mun parhaasta ystävästä. Kirjotan jostain korvaamattomasta. Kirjotan Sadusta.

Satu. Se on timantti. Se on aito ystävä. Aito ihminen. Aito sisko. Aidosti välittävä. Aidosti rakastava. Tunteensa näyttävä. Aito. Se on sellanen ihminen jota oon ettiny pitkään. Mä tiedän sen. Satu on vahva. Se on iha älyttömän vahva ja itsenäinen upee nainen. Satu tuntee rajansa. Se tuntee ittensä. Se on fiksu ja älykäs. Ja tosi tosi päättäväinen. Ja niin sädehtivän kaunis, jonka silmistä loistaa kipinä mitä ei pysty kuvailla. Satu on uskomaton. En oo ennen tavannu ketään Sadun kaltasta ihmistä. Mä arvostan sitä. Tosi paljon.

Satu lukee mun ajatukset. Lukee mun kasvoilta mitä haluun sanoo sille. Toimii mun kanssa yhteistyössä. Se tukee, kuuntelee, auttaa, piristää. Sadun kaa syntyy unohtumattomia muistoja. Niitä on kertyny mulle Sadun kanssa ihan uskomattoman paljon ja en voi olla muuta kun kiitollinen niistä kaikista ihanista hetkistä. Valvotuista kesäöistä, naurukohtauksista, siitä ku vuorotellen itketää toistemme olkapäille, taivaallisesta salaatista ku oltiin syömässä, unohtumattomista auringonlaskuista, vastoinkäymisistä mistä on selvitty yhessä, halinallejen kattomist huonoin päivinä. Kaikista niistä hetkistä mitä oon kokenu Sadun kaa.

Satu on enemmän ku tutustumisen arvonen ihminen. En tiedä missä olisin ilman Satua. En tiedä missä tilassa olisin ilman Satua. En tiedä mitä mun elämässä ois meneillään ilman Satua. Tää tyttö on jotain uskomattoman ihmeellistä ja mä rakastan sitä niin paljon. Oon kiitollinen sille. Niiiin kiitollinen. Enkä pärjäis ilman sitä. Siks me varmaanki aina parin päivän pääst viime näkemisestä itketää toisillemme että on ikävä. Satu ymmärtää mua niin hyvin. I love this girl so much ♥

1 & 2 ♥♡♥

Just me and my messy mind

Mul on täl hetkel jotenki sekavat fiilikset. Oon tosi onnellinen monest asiasta. Innoissani monesta asiasta. Motivoitunu monesta asiasta. Samaan aikaan moni asiaa painaa. Ja oon uupunu monest asiast. Ja miettiny pääni puhki monest asiast. Miettiny ratkasuu. Oli miten oli, elämä menee eteenpäin.

Voi olla vaikee päästää irti asioista mitkä merkkas niin paljon. Voi tuntuu tosi oudolt, tyhjält, elää ilman asioita jotka autto sua paljon. Jotka nosti sut jaloillee. Joitten takii hymy nous suunpielille pelkäst ajatuksest. Alku on vaikein. Miten täst eteenpäin? Tätä kysymystä mä oon miettiny nyt viimiset päivät. Ehk pitää antaa vaa elämän kuljettaa. Kattoo mihin se kantaa, johtaa ja mitä se tuo tullessaa. Ei saa katkeroituu. Ei antaa vihalle valtaa. Pitää positiivinen asenne ja mieli ja nauttii elämästä. Elämä on lyhyempi ku aavistetaankaa. Jos mietitte et tehdäkkö vai eikö tehdä, jos sil on hyvä seuraus, tee se. Monesti ihmiset ajattelee toisistaa paljon hyvää mut ei sano sitä äänee, opetellaa sanoo kehut toisillemme.

Oon niin innoissani alkavast lukukaudest. Saan toimii tukioppilaana upeitten ihmisten kaa! ♡ Pääsen jatkikselle ja toivottavasti isoskoulutuksee. Tulevaisuuden opiskelupaikka selvii. Yks askel enemmän kohti aikuisuutta, itsenäisyyttä ja omaa elämää. On mielenkiintost nähä mitä elämä tuo tullessaa. Muistaa vaa pitää omista arvoista ja mielipiteistä kii. Pysyy vahvana.

Elämä heittää haasteita. Paljon paljon ylä- ja alamäkii. Kaikki meist voi juostaa ongelmii pakoo. Se on tosi helppoo. Mut ne pitää kohdata ja taistella niitten läpi. Se kasvattaa. Ja siitä tulee vahva ihminen. Vaik ois vaikeet ajat. Ei saa luovuttaa. Elämä haastaa. Mut ne haasteet opettaa ja kasvattaa. Otetaa niistä opiks. Niil on yllättävii tarkotuksii.

Me voidaa muutta maailmaa. Yks sydän ja yks ihminen kerrallaa. Luodaa hyvää ympärille.