Itsenäistyminen

Istun pimees huonees kynttilät pääl. Kuuntelen kuulokkeist musaa niinku yleensä ja juttelen netis erilaisten ihmisten kaa. Kuulen erilaisii tarinoita. Nään erilaisia persoonia. Erilaisia reaktioita eri asioihin. Ja jo pitkään tunnetuissa ihmisissä ehkä jopa vähän muutosta. Ajattelen elämää. Ja yks teema jotenki nousee sieltä. Ehkä sen takii että on nuori, ysillä sekä jatko-opiskelu paikat mielessä. Mutta myös erilaisten tarinoiden kautta. Se teema on itsenäistyminen.

Itsenäistyminenhän on pelottavaa. Mut samaan aikaan jännittävää ja kiinnostavaa. Pitääki oppia pärjäämään omillaan. Mul on jääny yks keskustelu täst teemast tosi elävänä mieleen, jonka kävon kahen mun kaverin kaa. Eiks aikuistuminen oo sitä että joutuu opetella pärjäämään ite. Se voi tapahtuu just niinku sen kautta et muuttaa kotoo pois ja lähtee vaik toisee kaupunkii opiskelee. Kohtaa maailman yksin. Mut se voi tapahtuu myös muilla tavoin. Joku tradegia voi pakottaa itsenäistyy. Jos esimerkiks joku läheinen kuolee. Joutuu kohtaa maailman ilman sitä. Joutuu käydä sen surun läpi. On pakko kasvaa. Arvostaa ehkä ihan eri tavalla niitä ketkä vielä on siin rinnalla. Tai jos on kiusattu. Yksin isoo tai pientä porukkaa vastaan, mutta jokatapauksessa yksin. On pakko kasvaa. Pakko yrittää selvitä joka päivä siitä. Tai jos on käyny lähellä kuolemaa. Mut selvinny siitä, oli se sitte millanen tilanne tahansa. Osaa ehkä arvostaa tätä elämää ja jokasta päivää ihan eri tavalla. Pienet hyvät teot tuntuuki isolta. Nauttii kaikesta pienestä. Vaik et ilma on raikas sateen jälkee. Tai et aurinko paistaa. Tai et joku hymyilee. Tai et saa kehun jostain. Et onnistuu jossain. Et saa harrastaa just sitä harrastust mistä tykkää. Kaikenlaiset yksinkertasimmatki asiat, osaa arvostaa niit.

Itsenäistyminen on kans ittensä ettimistä. Kypsymist henkisesti. Se voi lähtee jostai kokemuksest. Alkaa tutkii kaikkee tapahtunutta. Sitä kuka oikee on. Mistä pitää. Mitä rakastaa. Mihin uskoo. Mitä haluaa tehdä yms. Alkaa miettii omaa elämää, sen tapahtumii ja niitten tarkotuksii. Sitä millanen ihminen on. Miten ilmasee itteään parhaiten. Millanen on luonteeltaan. Mitä arvostaa eniten muissa ihmisissä. Miks on just sellanen ku on.

 Itsenäistyminen on kauheet pyörremyrskyy. Niin paljon kysymyksii, mut niin vähän vastauksia. Siks se vieki paljon aikaa. Ja se on aika rankkaaki. Mut se on oppimist, ja oppimistahan tää koko elämä. Ja sitä on ehkä oikeesti mahdotontaki määrittää et millon ihminen on aikuinen. Mut joka päivä oppii uutta, itestään, muista ja ympäristöstään.


-Jenna-

ĵ